Vaihtoehtoja myrkkyvärille?

Veneenpohjia maalataan myrkkyvärillä, ettei veden eliöstö tarttuisi veneen pohjaan asumaan. Ainakin levät ja näkit, eli merirokot, tarttuvat Suomen vesillä hanakasti veneen pohjaan. Tosin näkit vain niillä merialueilla, joilla suolapitoisuus on näkeille riittävän korkea.

Eliöstöä ei haluta kutsumattomiksi vieraiksi, koska pohjassa kasvava eliöstö lisää veneen kulkuvastusta, ja lisää tätä kautta polttoaineenkulutusta ja vähentää huippunopeutta.

Veneenpohjan myrkkyväreille haetaan vaihtoehtoja. Hakemisen syynä voi olla ainakin:

• Kustannukset. Myrkkyvärit ovat kalliita.
• Ekologia. Myrkkyväreistä irtoaa veteen myrkkyä, joka myrkyttää ympäristöä ja tappaa tarpeettomasti veden eliöstöä.
• Huoli omasta terveydestä. Vanhaa myrkkymaalia hioessa joutuu myrkkypölyä iholle ja hengitysilmaan, ja maalatessa vastaavasti roiskeita.
• Saatavuus. Myrkkymaaleja ei välttämättä saa jokaisesta rautakaupasta.

Yhtenä varsinaisen myrkkyvärin korvikkeena on pidetty Ferrexiä (joka on oikeasti raudan maalaamiseen tarkoitettu ruosteenestomaali).

Toinen mahdollinen vaihtoehto, jota on esitetty, olisi "biologinen vaihtoehto". Jonkin luonnollisen mutta eliöstölle vastenmielisen aineen lisääminen myrkyttömään maaliin. "Vastenmielinen aine" voi tyypillisesti olla jokin väkevä mauste.

Testataanpa kevyen epätieteellisesti, miten myrkkyvärin korvikkeet toimivat. Testi on tietysti tehtävä vertailutestinä, jossa mukana on erilaisia maaleja. Ei todista mitään, jos vetää veneen pohjaan vaikkapa seinälateksia, ja siinä ei kasva mitään. Olisiko missään muussakaan maalissa kasvanut sillä paikalla ja niissä olosuhteisa?

Testissä olisi hyvä olla vertailukohtina "hyvä ääripää" ja "huono ääripää" joiden muodostamaan asteikkoon testattavia maaleja sitten voi vertailla

Kokosin tämänkertaisen "testipatterin" seuraavasti.

Oikea myrkkymaali, Hempel's Mille Dynamic

Vertailun "hyvänä ääripäänä" pidettäköön Hempel's Mille Dynamic:iä, koska se oli ainoa oikea myrkkymaali, jota sattui olemaan varastossa.

Ferrex

Ferrex on itseoikeutettu testattava. Ferrexillä on käsittääkseni ollut ainakin kolme erilaista "ikäkautta":

• Ferrex "lyijymönjä". Alkuperäinen (?) Ferrex, jossa oli varmasti aitoa lyijyä mukana. Purkki painoi niin paljon, ettei heikompi kaveri sitä jaksanut nostaa. (Olisiko tuossa ollut vähän liiottelua?) Tätä tavaraa ei enää myydä, enkä sitä vajastakaan löytänyt, joten se ei nyt päässyt tähän testiin mukaan.
• Ferrex "aktivoitu lyijymönjä". Nimi viittaa siihen, että tässäkin versiossa on lyijyä, mutta purkki on huomattavasti kevyempi. Tätäkään ei taida ainakaan joka kaupasta enää löytää, mutta minulla on, siis testiin.
• Ferrex "ruosteenestomaali". Tämä on sitä maalia, jota nyt on rautakaupan hyllyssä. Lyijy on poistettu nimestä, siis luultavasti maalistakin. Koska tätä myydään, testiin vaan.

Epäilen kuitenkin, että uudemmat versiot eivät ole yhtä tehokkaita myrkyvärin korvikkeita, koska lyijyn (=myrkyn) määrää on vähennetty. Odottaisin, että "aktivoitu lyijymönjä" olisi tehokkuudeltaan oikean myrkkyvärin luokkaa tai hieman huonompi.

Ja "ruosteenestomaalin" odotan olevan myrkkymaalina keskitasoa.

Maustettu Miranol

Kuvittelisin, että Miranol edustaa hyvin tässä yhteydessa "tavallista maalia" verrattuna myrkkymaaliin. Olkoon puhdas Miranol siis se maali, jonka odotan muodostavan "huonon ääripään", eliöiden kasvulla mitaten.

Mutta sitähän voitaisiin siinä tapauksessa "parantaa" niillä luonnollisilla, vastenmielisillä aineilla.

Valkopippuria on perinteisesti käytetty estämään lintuja syömästä pellavaöljykittiä ikkunoiden laidasta. Siis valkopippuri olkoon yksi Miranolin mauste.

Pupujussit söivät keväällä pihalta orvokinkukkia rouvan ruukusta, kunnes sirottelin orvokeihin cayennepippuria. Puput eivät hurranneet "jee, texmex-maustettuja orvokkeja", vaan lopettivat syömisen. Cayennepippuri oli niille kai vastenmielistä. Siis olkoon cayennepippuri Miranolin toinen mauste.

Sekoitin kaksi maustettua Miranolnäytettä. Kumpaankin noin teelusikallisen maustejauhoa puoleen desilitraan maalia.

Mutta Miranol on kiiltävän pinnan muodostava maali. Voihan olla, että maali koteloi maustehiukkaset niin hyvin, ettei niiden maku pääse välittymään vesieliöille. Testiin pitää valita vielä joku hengittävämpikin maali.

Maustettu Teho

Olkoon se Teho Öljymaali, koska sitäkin sattuu olemaan hyllyssä. Tehosta myös kolme näytettä. Maustamaton, koska täytyy tietysti maalityypin sisäisesti vertailla onko mahdollinen myrkkyvaikutus itse maalista vai mausteista johtuvaa. Ja maustetut valko- ja cayennepippurinäytteet.

Teholla käytin samaa sekoitussuhdetta kuin Miranolilla. Teelusikallinen pippuria puoleen desilitraan maalia. Ei, tässä ei tehdä niin tarkkaa tiedettä, että tietäisin teelusikan tarkan koon :-)

Sitten vaan maalaaman. Maalasin yhdeksän suunnilleen puolentoista metrin mittaista rimanpätkää kahteen kertaan, kahtena peräkkäisenä päivänä.

Maalasin suoraan puun päälle, puuta ei ollut kyllästetty. Tässä testataan nyt vain maaleja. En halunnut, että kyllästeen sieni- ja homemyrkyt pääsisivät vaikuttamaan tuloksiin maalin läpi.

Sitten annoin maalien kuivua viikon ennen "vesillelaskua". Vesillelasku tapahtui tokokuun 29. päivä, aikataulu siis noudatti normaalia veneen kevättöiden aikataulua.

	Maalatut testikepit vasemmalta oikealle: Pelkkä sininen Miranol Sininen Miranol + valkopippuri Sininen Miranol + cayennepippuri Pelkkä valkoinen Teho Valkoinen Teho + valkopippuri Valkoinen Teho + cayennepippuri Punainen Ferrex "aktivoitu lyijymönjä" Harmaa Ferrex "ruosteenestomaali" Sininen Hempel's Mille Dynamic
	29.5.2005. Testikepit naulattuina laiturin alle noin metrin syvyiseen veteen. Paikka on Saaristomerellä, Rymättylän eteläpäässä. Laiturin aukko aukeaa suunnilleen itään. Testikeppien takapuolelle ei suoraa auringonvaloa juurikaan lankea.

Testin ehkä noin puoliväli, 24. heinäkuuta, noin kaksi kuukautta vedessä. Irrotin testikepit laiturin alta ja siirsin ne matalaan veteen valkoisen taustan päälle. Valkoista taustaa vasten mahdollisen kasvuston pitäisi näkyä hyvin.

	Ja näkyyhän sitä. Tämä on testikeppien se puoli, joka näkyi laiturin ulkopuolelle ja johon nouseva aurinkokin paistaa. Ferrex "aktivoitu lyijymönjä" on surkein myrkkymaalin korvike, siinä kasvaa eniten levää. Ferrex "ruosteenestomaali" ja Miranol maustamattomana ja maustettuna kasvattavat suunnillen saman verran levää kukin, noin puolet "aktivoidusta lyijymönjästä". Hempel's Mille Dynamic ja, yllätys yllätys, Kaikki Teho-vaihtotehdot ovat puhtaita levästä. Valko- ja cayennepippurilla ei näytä olevan mitään vaikutusta levän kasvuun.
	Lähikuvassa Miranol, Ferrex "aktivoitu lyijymönjä", vai pitäisikö sanoa "levän kasvualusta" ja Ferrex "ruosteenestomaali".
	Vastaavasti lähikuvassa Hempel's Mille Dynamic ja kaksi Tehoa. Teho-kepeissä näkyy selvimmin savi, jota on laskeutunut testikeppien päälle. Kepit ovat olleet jonkin verran nojallaan laituria kohti, joten tämä puoli on jossain määrin myös testikeppien "yläpuoli".
	Keppien takapuolella, jota voisi sanoa keppien pimeäksi puoleksi tai keppien alapuoleksi, ei kasva levää, vaan jotain muuta. En osaa vielä sanoa mitä kasvusto on, nuoria näkkejä kenties? Ruskehtavia puusta kohollaan olevia kasvustoja joka tapauksessa. Tätä kasvustoa on eniten, siis huonoin tulos, Ferrex "ruosteenestomaalissa", toiseksi eniten kaikissa Miranolnäytteissä, jonkin verran Ferrex "aktivoidussa lyijymönjässä". Mutta ei silminhavaittavasti Hempel's Mille Dynamicissa eikä taaskaan, taas yllätys yllätys, missään Teho-näytteessä.
	Takapuolen lähikuvassa Miranol, Ferrex "aktivoitu lyijymönjä" ja Ferrex "ruosteenestomaali". Tällä kertaa "ruosteenestomaali" on maaleista se, joka eniten muistuttaa kasvualustaa.
	Vastaavasti taustalähikuvassa Hempel's Mille Dynamic ja kaksi Tehoa. Missään ei kasva ruskeita möykkyjä.

Jatkan testiä naulaamalla testikepit saman tien takaisin laiturin alle, nyt kuitenkin päinvastaiseen järjestykseen.

Voihan nimittäin olla, että kepin paikalla on väliä. Pitämällä keppejä kaksi kuukautta yhdessä järjestyksessä ja toiset kaksi kuukautta päinvastaisessa järjestyksessä voi ainakin kuvitella vähentävänsä paikan vaikutusta, mikä se sitten voisikin olla.

Tässä vaiheessa testiä on jo kuitenkin selvää, että nyky-Ferrexillä ei ole mitään tekemistä veneen pohjassa. Paitsi rautaveneessä ruosteenestomaalina.

Ja pippureilla ei ole tässä vaiheessa havaittavaa vaikutusta suuntaan eikä toiseen.

Teho Öljymaalin tulos oli minulle täysi yllätys, enkä osannut sitä mitenkään selittää. En, kunnes luin Tehon käyttöturvallisuustiedotteen.

Teho sisältää riittävästi tolyylifluanidia ollakseen vesieliöille myrkyllistä tai erittäin myrkyllistä.

Kuulen jo jonkun sanovan "mutta minä maalasin veneeni pohjan Ferrexillä, eikä siinä kasvanut mitään!"

Ei varmaan kasvanutkaan, mutta johtuiko se Ferrexistä? Oliko Ferrexillä ja pohjan puhtaudella mitään tekemistä keskenään? Vai oliko pohja puhdas Ferrexistä huolimatta?

Tämä on arvaus, mutta Teho Öljymaalin puhdas tulos, ja sen todennäköinen yhteys tolyylifluanidiin herättävät tämän ajatuksen:

Puuveneet kyllästetään pellavaöljyllä, johon on sekoitettu sienten ja homeen kasvua estävää myrkkyä. Perinteisesti tämä myrkky on ollut kauppanimeltään Aspergol, nyttemmin myös Teknoksen Peruskylläste, tai omatekoinen myrkkykimara.

Olkoon kyseessä Aspergol, Peruskylläste tai oma sekoite, vaikuttavina aineina ovat juuri mainittu tolyylifluanidi, ja sinkkinaftenaatti. Näistä tolyylifluanidi on homemyrkky, ja tämänkin käyttöturvallisuustiedotteen mukaan hyvin myrkyllinen vesieliöille. Sinkkinaftenaatti on lahosienimyrkky, jolla ei ilmeisesti ole ihmeempää vaikutusta vesieliöihin.

On mahdollista (todennäköistä?), että puukyllästeen tolyylifluanidi vaikuttaa maalin läpi, estäen kasvuston maalin pinnalla.

Puuveneen pohja ei siis todennäköisesti pysy puhtaana Ferrexin ansiosta, vaan puukyllästeen sisältämän tolyylifluanidin ansiosta. Huolimatta siitä, että puukyllästeen päälle on levitetty Ferrexiä, joka ylläolevien kuvien mukaan on lähinnä merieliöiden kasvatusalusta.

Mutta tämähän on selvästi uuden tutkimuksen paikka, turha tässä on arvuutella...

Muistettakoon kuitenkin selviö: ruosteenestomaalissa ei tarvita mitään eliömyrkkyä, joten sellaista ei tietenkään myöskään siihen ole lisätty.

Syyskuun 18. päivä. Testikepit ovat olleet vedessä hieman vajaat näljä kuukautta. Ehkä tyypillinen veneilykauden kesto. Aika katsoa, mitä niissä kasvaa ja mitä ei, ja missä kasvaa ja missä ei.

	Kaikissa näyterimoissa jo testin puolivälissä kasvaneeseen levään oli kiinnittynyt vedessä leijunutta hienojakoista savea. Levät eivät olleet kahden viimeisen kuukauden aikana juurikaan kasvaneet.
	Mutta näkit olivat. Kaikki Miranol-näytteet kasvoivat selvästi näkkiä. Näkkejä oli kiinnittynyt sekä rimojen valon että varjon puolelle. Pippurimaustamisella ei näytä olevan mitään vaikutusta näkkeihin.
	Teholla maalatut rimat olivat edelleen melko puhtaat. Valon puolella ei kasvanut vieläkään mitään, paitsi maalin pintaan tarttunutta savipölyä.
	Varjon puolella kasvoi muutama näkki. Mutta varjon puoli oli myös tullut samantapaisesti ruskeanlaikukkaaksi, kuin muut maalinäytteet olivat olleet kaksi kuukautta sitten. Olisikohan niin, että Tehosta on neljässä kuukaudessa liuennut niin paljon tolyylifluanidia, että suojavaikutus on mennyt, ja näkit alkavat nyt kiinnittyä pintaan? Oli miten oli, suojavaikutus kesti juuri ja juuri veneilykauden.
	Oikeassa myrkkymaalissa ei kasva mitään, ei kummallakaan puolella. Testin "voittaja" on selvä.
	Molemmissa Ferrexeissä kasvaa sekä levää että näkkejä. Näkkejä hieman vähemmän kuin Miranolissa. Ferrexistä ei ole myrkkymaalin korvikkeeksi.

Hieman yllättävänä lisähavaintona voisi huomauttaa, että kaikki maalit kestivät paljaassa puupinnassa kiinni neljän kuukauden yhtämittaisen meressäliottamisen.

Nuo näkit ovat muuten aika erikoisia otuksia. Otuksia nimenomaan, ne ovat eläimiä, eivät kasveja. Näkit ovat niveljalkaisia, kuten hyönteiset, hämähäkit ja ravut.

Sukulaisistaan näkit poikkeavat siten, että ne elävät suurimman osan elämästään paikallaan kovaan vedenalaiseen pintaan kiinnittyneinä.

Näkkejä elää kaikissa merissä, missä suolapitoisuus on riittävän korkea. Itämerellä niiden esiintymisalueen pohjoisraja on Merenkurkun tienoilla, siitä pohjoiseen suolapitoisuus on liian matala.

Kenenkään miehen on turha kuvitella itsestään mitään suuria näkkipoikien rinnalla. Näkeillä on omaan kokoonsa nähden eliökunnan pisin siitin. Se on tietysti tarpeen, kun naapurin tyttökin on paikalleen kiinnittyneenä, ja lähelle ei pääse kuin kurkottamalla. Juomukondomin nimessä on ehkä enemmän symboliikkaa kuin tiesitkään ;-)

Jos hyvää näkkityttöseuraa ei löydy kurkotusetäisyydeltä, näkki voi valita vielä paremman seuran ja hedelmöittää itsensä. Se on kaksineuvoinen, naaras ja koiras samassa yksilössä.

Näkin munat hautuvat hedelmöityneen näkin sisällä. Munista syntyvät toukat leviävät veteen planktoniksi. Toukat käyvät läpi monta kasvuvaihetta, joiden aikana niiden ulkonäkö muuttuu useaan otteeseen.

Viimeisessä toukkavaiheessa näkin toukalle muodostuu aistielimet oman lajin aikuisten erittämille "suunnistuskemikaaleille". Kemiallisten ohjausviestien perässä toukka osaa uida sinne, missä oman lajin aikuisia on ennestään. Ovela keino varmistaa hedelmöitymiskykyisen yhdyskunnan syntyminen. Veneen pohjaan :-(