Laitoin Portugalilaisen jollan takanurkkiin vahvikkeeksi ja kiinnittämisen helpottamiseksi 20x20 rimat. Riman kulman jouduin tietysti ajamaan noin 130 asteeseen, mutta kasaus on paljon helpompi ja nurkka on tukevampi. Lisäksi omaan jollaan laitoin takalevyn ylälaitaan vahvikkeen, ajattelin kokeilla sähkömoottorilla miten kulkee. Todennäköisesti hyvin koska vene on niin kevyt. Eteen alanurkkaan ajattelin myös tehdä pellistä jonkunlaisen suojan. Jos ja kun sillä ajaa kiveen niin ei heti lohkea kitit keulasta.
Kyllä nurkissa voi tosiaan hyvin käyttää rimaa. Olen vaan lähtenyt näissä pikkuveneissä siitä, että sellainen ihme kuin höylä ei enää nykyään kuulu joka kodin työkaluvarustukseen, joten olen yrittänyt välttää sen käyttöä.
Kyllä se varmaan sähkömoottorilla hyvin kulkee, mutta ei kovaa. Vene ei nouse plaaniin, vaikka siihen löisi perään isommankin moottorin (tai no, kyllähän se vaikka lentää, jos tarpeeksi tehoa pannaan myllyyn ;-). Plaanaavan veneen pohjan sivulinjan pitäisi yleensä olla suora jostain veneen puolivälistä taaksepäin. Samaten pohja ei saa kaventua taaksepäin, vaan pysyä tasaleveänä tai hieman levetä. Mutta tällainen vene on huono ja raskas soudettava, koska se laahaa vettä perässään. Sellaisella pohjamuodolla kuin k.o. jollassa, soutaminen on kevyttä, mutta moottorilla ei pääse kovempaa kuin soutaenkaan. Jos "antaa lisää hanaa", keula vaan nousee pystyyn.
Olisin ollut vähän neuvoja vailla, kun olisi tarkoitus rakentaa kaksi portugalilaisvaikutteista jollaa. Mutta tehdä niistä vähän pidempiä kuin ohjeissa on. Tätä vasten on varattuna 3 kpl 6,5 mm vaneria kooltaan 3000 mm x 1500 mm.Veneen kokonais pituus olisi noin 2700 mm elikkä mahtuisi juuri pakettiautoon. Tässä olisi vähän kysymyksiä jos voisit vaikka vastata ja vaikka vähän kommentoida.
-Mikä olisi kylkilevyn pituus, kun vene olisi valmiina 2700 mm
pitkä? Sehän olisi jonkin verran pidempi.
-Entä perälevyn leveys? Pitääkö muuttaa samassa suhteessa?
-Laitojen korkeus? Korotetaanko samalla suhteella? Vai tuleeko
veneestä turhan leveä?
-Minkä verran pitenevät kasaamisen aikaiset poikittaistuet?
Entä tukien päiden sahaus kulman muutokset?
-Millähän tavoin tälläiset muutokset muuttavat veneen käyttäytymistä vedessä?
Aiot tehdä vähän isomman version jollasta. Sinänsä hyvä, isompi vene on yleensä aina parempi vene.
Yksinkertaisin ratkaisu olisi kasvattaa kaikkia mittoja kertoimella 2700/2230=1.2 (haluamasi pituus jaettuna alkuperäisellä), mutta se ei varmasti olisi ainakaan tyylikkäin ratkaisu, jollasta tulisi luultavasti kömpelön näköinen, liian leveä pituuteensa nähden.
Laskin vähän uusia mittoja, lähtien 2700 mm pituudesta. Levensin ja korotin venettä vain hiukan. Alkuperäinen jolla on jo "riittävän" leveä ja korkea, pituutta veneessä ei taida ikinä olla liikaa.
Näillä mitoilla syntyisi käsittääkseni aika mukava 2700 mm jolla.
Mitapisteet olen merkinnyt samoin kuin alkuperäisessä piirustukesessa.
A 500
C 330
B 380
D 135
E 865 leveys 865
F 1645 leveys 1210
G 2360 leveys 1130
sivun kokonaispituus 2880
perälaudan yläleveys 915
perälaudan alaleveys 600
perälaudan suora korkeus 360
Muuten rakennus kuten alkuperäisessä.
Miten se käyttäytyy vedessä verrattuna alkuperäiseen? Kokoero on niin pieni, että kantavuudessa ei juuri ole eroa. Pitempi jolla on suuntavakaampi kuin lyhempi. Tosin pieni jolla ei ole ikinä suuntavakaa. Suuntavakavuudesta voidaan tosissaan puhua vasta jossain viiden metrin pituudessa.
Toivottavasti tästä oli apua. Lähetä kuvia projektista, olen luonnollisesti kiinnostunut näkemään, tämän version pitäisi olla alkuperäistä tyylikkäämpi :-)
Voisiko veneen tehdä vesi- tai filmivanerista? Luulisi kestävän erinomaisesti kosteutta, eikä tarvitsisi mitään pintakäsittelyä.
Veneen voi tehdä filmivanerista. MUTTA. Liimat, ei epoksikaan, eivät pysy kiinni vanerin pintafilmissä. Se on "liian hyvä" pinta, liian sileä ja reijätön. Niiltä kohdilta, joissa vaneriin tulee liimaa, pitää filmi ensin hioa pois.
Se ongelma mikä on ruvennut vaivaamaan kovasti on sama ilmeisesti monella muullakin. Eli mitä veneen pintaan ja mitä sisälle. Ehdotuksia on liian paljon eikä minulla ole vara mokata tässä.
Öljyllä kyllästämistä ajattelin sisälle ja ulkopintaan haluaisin jonkun värin mutta kukaan ei tunnu tietävän mikä olisi hyvä vaihtoehto, hinta haitari on ainakin raju ja kaupassa kun kysyy niin ne vain kohauttelee olkapäitä.
Veneen pinnoitusaineen ja -tavan valinnasta on tosiaan monenlaista neuvoa ja mielipidettä. Mielipiteiden moninaisuus johtuu käsittääkseni paljolti siitä, että ei ole olemassa yhtä ainoaa "oikeaa" tai "parasta" menettelyä. Kaikilla tavoilla ja aineilla on hyvät ja huonot puolensa.
Perimmäinen tarkoitushan on pitää puu kuivana. Käytännössä se tarkoittaa, että nestemäinen vesi tai vesihöyry ei saisi mennä puuhun (puu ei saa kastua), mutta vesihöyryn pitäisi päästä pois puusta (puu saisi kuivua).
Mutta nyt vaan ei ole olemassa sellaista pinnoitetta, joka ei laskisi vettä tai höyryä yhteen suuntaa, mutta laskisi ainakin höyryä toiseen suuntaan. Täytyy tyytyä vähemmän ideaalisiin pinnoitteisiin.
Pinnoituksen ääripäitä ovat epoksi ja pinnoittamatta jättäminen.
Epoksi estää veden liikettä hyvin. Epoksilla pinnoitettu puu ei
kastu. Mutta kun se kastuu, se ei kuivu.
Pinnoittamaton puu taas kastuu helposti, mutta myös kuivuu helposti.
Kaikki muut pinnoitteet ovat tältä väliltä. Ne estävät kastumista ja estävät kuivumista, mikä enemmän, mikä vähemmän.
Jos pinnoite veneen käyttöolosuhteissa (siis ilmasto ja vedessä/kuivillaolo syklit) estää kastumista enemmän kuin kuivumista, puu pysyy kuivana.
Sellaiselle puuveneelle, joka on paljon vedessä, hyvä pinnoiteratkaisu on: ulkopuolelle jotain kalvon muodostavaa kiiltävää maalia tai lakkaa, sisäpuolelle öljykyllästys. Kiiltävä maali estää kastumista siltä puolelta, jolla on aina vettä, öljy läpäisee vesihöyryä sisäpuolelta, ja antaa laudalle mahdollisuuden haihduttaa vettä.
Jos vene on vedessä vain silloin tällöin (=pitkiä kuivumisjaksoja), oleellista on lähinnä pitää nestemäinen (=nopeasti kasteleva) vesi poissa puusta. Sama käsittely kuin yllä, tai maalaus molemmilta puolilta.
Rohkenisin mennä sanomaan, että jos jätetään lateksimaalit syrjään, kaikilla maalityypeillä (epoksi, polyuretaani, alkydi, öljy) saadaan kestävä lopputulos. KUNHAN pidetään huoli siitä, että nestemäinen vesi ei pääse lorisemaan päätypuusta sisään. "Oikeiden" puuosien päät öljytään, maalataaan tai epoksoidaan hyvin, ei piiloon jääviä käsittelemättömiä puunpäitä. Ja vaneriosissa tämä sama koskee vanerin laitoja. Jos vesi pääsee vanerin laidasta vanerin sisään, se ei pääse sieltä "ikinä" pois, koska viilujen välinen liimakalvo on vesitiivis.
Veneen huolellinen öljyäminen sisäpuolelta on minusta asiallinen vaihtoehto. Ulkopintaan laittaisin Teknoksen epoksipohjamaalin ja pintamaaliksi Teknoksen polyuretaanipintamaalin. Tämä on kestävä ja kiiltävä yhdistelmä, mutta hieman työläs, koska maalit ovat kaksikomponenttimaaleja. Aidot venemaalit ovat periaatteessa samanlaisia yhdistelmä, mutta kalliimpia, koska purkin kyljessä on veneen kuva. Vähemmän työläs, mutta ei ehkä ihan yhtä kestävä, olisi vetää pohjamaaliksi Tikkurilan Jehu pohjamaalia ja pintaan Miranolia (näin olen maalannut suurimman osan omista pikkuveneistäni). Tai jonkun muun tehtaan vastaava ulkokäyttöön tarkoitettu alkydimaaliyhdistelmä.
Rakensin juuri Portugalilaisjollan, ja olisin kiinnostunut rakentamaan 5,9 Dorysta purjehtimiseen sopivan version. Kysymys 1: Syntyykö ongelmia jos jatkan varalaitaa esim kymmenellä sentillä? Purjevenehän tunnetusti kulkee jommalla kummalla kyljellään. Kysymys 2: Koska olen ajatellut veneestäni viikinkityylistä raakatakiloineen ja steerbordineen, ajattelin että teksin pohjasta symmetrisen myös pituussuunnassa. Onko tämä jollain tapaa ongelma?
Ihan aluksi on lähdettävä siiitä, ja muistettava se jatkossakin, että soutuveneeksi tarkoitetusta veneestä ei yleensä tule hyvää purjevenettä (eikä moottorivenettä). Ja sama tietysti toisin päinkin.
Dory on yksinkertaisesti rakennettava mutta merikelpoinen soutuvene. Merikelpoinen soutuvene on yleensä suhteellisen kiikkerän tuntuinen, mutta sellainen, että aallot eivät sitä puolestaan pahasti kallistele.
On luultavaa, että purjeveneenä dory haluaa kulkea vielä enemmän kyljellään kuin purjeveneeksi alunperin suunniteltu ja tarkoitettu venetyyppi.
No niin, jos et tästä masentunut, vaan haluat lähteä kokeilemaan...
Onhan doryissä purjeita käytetty, että ei tämä ihan mahdoton ajatus ole.
Luultavasti ajatuksesi kasvattaa varalaitaa hieman on hyvä. Kuten sanottu, dorypurjevene luultavasti kallistelee. Kannattaisi varmasti käyttää painolastia. Toisaalta dorytyyppinen vene muuttuu vähemmän kallistelevaksi kuorman kasvaessa, toisaalta painolasti toimii vastapainona maston väännölle. Käyttiväthän viikingitkin painolastia. Arvaisin, että jostain 50-100 kg lastista voisi lähteä liikkeelle, sijoitettuna mahdollisimman alas. Veneen pohjalle tai mahdolliseen köliin. Niin, kölin joudut keksimään, ellet tyydy myötätuulipurjehdukseen. Liikkeelle voisi lähteä viikinkilaivan pitkästä kölistä - melkein koko pohjan pituinen, ehkä noin 15 cm korkea. Tai sitten optimistijollan kölin tapaisesta pistokölistä, ehkä joku 30-40 cm leveä, reilun metrin pituinen pohjasta alas mitaten. Ohjausairon kanssa voi tulla veneen pituussuuntainen kuormitusongelma. Doryn keula ja perä eivät ole kovin kantavia. Jos aiot istua yksin perässä ohjaamassa, voi perä olla liian painava. Voi olla, että joudut kehittämään jonkinlaisen "kauko-ohjauksen", jotta voit istua keskemmällä veneessä.
Pohjan pituussuuntainen symmetrisyys ei ole ongelma, doryjen pohjia tehdään symmetrisinä, edestä leveämpinä ja takaa leveämpinä.
Kokeilua siis joutuu vähän tekemään, mutta kyllä siitä varmaan jotain syntyy :-)
Miten kannattaa tehdä kun bateau.com:ssa sanotaan että venerivene pitää kokonaan valella epoksilla mutta sun sivuilla sä et tee niin? Onko se tarpeellista valella kokonaan?
Useimmat veneisiin ja veneenrakentamiseen liittyvät kysymykset ovat sellaisia, että niihin ei ole yhtä oikeaa vastausta, vaikka eri vastausvaihtoehdoilla yleensä onkin mitä fanaattisimpia puolestapuhujia.
Tämäkin on yksi niistä kysymyksistä.
Näissä kysymyksissä on parempi aina itse yrittää ymmärtää asiaan vaikuttavat seikat, ennen kuin uskoo mihinkään suuntaan vetävää "parhaan totuuden tietäjää".
Katsotaanpas siis:
Epoksi on vesitiiviimpää kuin öljy-, alkydi- ja polyuretaanimaalit. Veden pitäminen poissa puusta, myös vanerista, pidentää puun ikää. Toisaalta puun turpoaminen ja kutistuminen vähenee, toisaalta lahonkesto paranee.
Nämä ovat lähinnä "sivistyneitä arvauksia". Mutta sellaisena arvauksena sanoisin, että vanerissa alkaa näkyä veden vaikutus 2 vuoden jälkeen öljymaalilla maalattuna, 5 vuoden jälkeen alkydimaalilla, 10 vuoden jälkeen polyuretaanilla ja 15 vuoden jälkeen epoksilla maalattuna.
Jos vanerin pintaan vielä laminoidaan epoksilla lasikuitukangas, tulee rakenteesta "hirvittävän vahva".
6.5 mm vaneri on kuitenkin jo itsessään tällaiseen pienveneeseen riittävän vahvaa, vanhassa "Vaneriveneitä rakentamaan"-kirjassa kaikki tämänkokoiset veneet tehtiin 4 mm vanerista.
Yhden vanerilevyn pinta-ala, molemmat puolet mukaan laskettuna on 6 m2. Jos levyn pintaan levitetään 0.5 mm paksu epoksikerros, kuluu epoksia 3 litraa. Jos laminoidaan lasikuitukangas, sitä kuluu ainakin tuplasti.
Epoksilla on jokin (kallis) litrahinta.
Epoksia on ohjeiden mukaan levitettävä ainakin kolme kerrosta. Viimeinen kerros on hiottava, ja maalattava ainakin kahteen kertaan. Epoksin levittäminen on paljon työläämpää kuin maalin.
Epoksin levittäminen veneen molempiin pintoihin lisää työmäärää. Etenkin sisäpuolinen levittäminen ja hionta on inhottava homma, ja vaikea tehdä hyvin ja kattavasti. Jos epoksin pinta jää sileäksi, kiiltäväksi, maali irtoaa siitä alle vuodessa.
Minä olen näiden seikkojen perusteella tehnyt valinnan olla pinnoittamatta veneitä epoksilla, vaan maalaan ne alkydimaalilla. Tiedän pääseväni halvemmalla ja vähemmällä työllä, mutta joudun samalla hyväksymään sen, että ehkä viiden vuoden kuluttua vene voi kaivata ehostusta. Tai todennäköisesti rakennan uuden.
Kaupallisten piirustusten myyjällä voi varmasti olla toiset valintaperusteet suosituksiinsa. Jokainen valmiin veneen vika tai lyhyeksi koettu käyttöikä tullaan kuitenkin panemaan piirustusten myyjän syyksi. Jos piirustusten myyjä myy epoksiakin, on hänellä tietysti vielä muitakin kaupallisia näkökulmia.
Olet itse ainoa, joka voi tehdä juuri Sinun venettäsi koskevan kustannus-hyöty -analyysin.
Mikä vaneripaksuus sopisi parhaiten pienen sampaanin rakentamiseen (en löytänyt ohjeista)?
Pieneen sampaaniin, kuten kaikkiin tällä menetelmällä rakennettaviin pieniin veneisiin, sopii parhaiten 6.5 mm vaneri. Koivuvaneri toimii hyvin. Ja tässä "pieni vene" tarkoittaa pituudeltaan noin 5 m ja alle.
4 mm olisi moneen paikkaan tarpeeksi vahvaa, mutta se on niin "leprua", että rakentaminen on vaikeaa. 9 mm taas on jo turhan jäykkää ja raskasta. Tietysti joissain erikoistapauksissa voidaan käyttää jopa 12 mm vaneriakin, mutta tällaisista poikkeuksista mainitaan kyllä aina erikseen, kuten esim. Amazonin kanootin oheessa.
Vanhana purjehtijana tulee tietenkin heti mieleen että tuo portugalilaisjollahan voisi olla komea purjevene tyyliin optari ilman sitä rumaa tylppäkeulaa ja kahvelipurjetta.
Oletko koskaan miettinyt asiaa? Laskettava vaneriköli kölilaatikossa, irroitettava peräsin, ja mahdollisesti alumiini- tai lasikuitumasto (ettei tarvitsisi harustaa) mahdollisimman yksinkertaisella takilalla. Jos Laser jollan rigi on tuttu niin siihen tyyliin.
Jos et itse ole asiaa miettinyt, niin tiedätkö mistä löytyisi teoriainfoa esim. kölin pinta-alan ja paikoituksen laskemisesta, purjeen pinta-alasta jne.
Kyllä olen itsekin miettinyt, mutta en ole kerinnyt toteuttaa.
Purjeveneen köliteoriaa löytyy tietysti veneensuunnittelukirjallisuudesta, mutta tuskin tuollaisessa pikkujollassa kovin syvällistä väitöskirjaa tarvitaan. Muistan tällaisen nyrkkisäännön: Kölin keskipisteen pitäisi olla 10 % veneen vesilinjan keskipisteen etupuolella. Kölin pitäisi olla niin iso kuin vain mahtuu kölilaatikkoon ja pystyy käsittelemään. Kölin muotona optimi olisi (pohjan alapuolella) neliö tai alaspäin pitempi. Kölin paksuin kohta pitäisi olla noin 1/3 etulaidasta ja paksuudeltaan 8-12 % kölin etu-taka-mitasta (siis aika paksu). Tästä köli kapenee taakse suoraan 5 mm paksuksi, etulaita pyöristetään "jouhevaksi".
Purjeeksi tuollaiseen veneeseen voisi aluksi kokeilla varmaan noin 3 m2, kooltaan jotain sellaista kuin optarissa. Joka tapauksessa joutuu kokeilemaan, maston kiinnitys kannattaa aluksi tehdä helposti siirrettäväksi, mutta purjeen keskipistettä voisi aluksi kokeilla kölin keskipisteen kohdalla.
Hankaluutena on kölilaatikko, se vie paljon tilaa veneen keskeltä.
Tuskin puumastoakaan joutuu harustamaan, eikö joulukuusenrungosta tehty masto sopisi tyyliin? ;-)
Sitäpaitsi, puumasto voi olla turvatekijä pienessä veneessä. Kelluvana se voi estää venettä kääntymästä täysin ylösalaisin, jos vene kaatuu. Vedellä täyttyvä putkimasto sensijaan ei kellu.
Köli jää väkisin ohueksi: itse ajattelin esim 12 mm vanerilevyä sopivasti pyöristeltynä. Paksu köli vie tilaa kölilaatikon kokona ja on kömpelö. Kölilaatikko pitänee sitoa jotenkin veneen reunoihin ja mastolle järjestettävä tuenta. Kölilaatikon etureuna lienee mastolle liian takana, purjeesta pitäisi tehdä korkea ja kapea.
Olisiko peräsimen koolle nyrkkisääntöä?
Kölilaatikko pitää varmasti tukea sivusuunnassa ja masto pitää saada edemmäs kuin kölilaatikon etulaita. Peräsimestä muistan nähneeni jossain: pinta-ala 1/3 kölin pinta-alasta, mikä kuulostaa järkeenkäyvältä.
12 mm vanerilevystä tehty köli on luultavasti liian ohut, se tulee todennäköisesti taipumaan liikaa käytössä, mahdollisesti katkeamaan.
Elämä pienessä veneessä tulee luultavasti olemaan miellyttävämpää, jos purje on pikemminkin matala kuin korkea. Vene pysyy luultavasti paremmin pystyssä ja purjetta on helpompi käsitellä.
American Canoe Associationin purjekanoottivirityksistä täältä ja täältä voit saada lisää ideoita ja vaihtoehtoja.
Miten vanerilevy jatketaan?
Vanerit voi jatkaa joko sisäpuolelle liimattavilla "klunsseilla", laminoimalla lasikuitunauhaa sauman molemmille puolille tai viistoamalla vanerin reunat ja liimaamalla viistoista pinnoista. Viistoamisen pitäisi olla noin 10 kertaa vanerin paksuuden levyinen. Samoin, jos käytetään "klunsseja", niiden pitäisi olla noin 10 kertaa vanerin paksuuden verran molempien levyjen päällä, siis yhteensä 20 kertaa levyn paksuuden verran leveät.
Kuparilangalla ompelu näyttää kuvissa ihan mukavalta, mutta varmaan väliaikaiset puupalikat ja naulat ovat nopeampi tapa?
Kuparilangan ja puupalikoiden (en muuten käytä nauloja vaan ruuveja) välillä on vielä nippusidevaihtoehto. Kuparilangassa on se ongelma, että sitä ei mielellään jättäisi paikalleen veneen ulkopinnalle (tulee muhkura tai paljon kittaamista), mutta sen poisto on hakalaa. Nippusiteen saa pyyhkäistyä pois puukolla.
Mutta palikoilla ja ruuveilla pääsee paljon, paljon parempaan kasaamistarkkuuteen. Kuparilangalla tai nippusiteillä levyt tahtovat vahän niinkuin itse päättää, mihin asentoon reunat lopulta asettuvat toisiaan vasten.
Ihan äkkiä ajatellen tuntuisi että varsinaisia "kaaria" ei ehkä kannattaisi isompaan veneeseen tehdä, vaan vanerisia välilaipioita. Tulisi vähän niin kuin kotelorakenne. Tällaisen hajoaminen olisi tietysti aikamoinen spektaakkeli.
Isommat veneet tehdään yleensä välilaipioilla niinkuin sanot. Ja sekaan pannaan vielä paljon jäyksityskulmia sinne tänne. Esimerkkiä voisit katsoa täältä Atlantin ylisoutuun tarkoitetun standardikilpaveneen rakentamiseen tarkoitetuista paloista. Vene alkaa olla jo kohtuullisen kokoinen, 7.1 m pitkä, niitä on rakennettu paljon, ja ne kestävät tiettävästi "mitä tahansa".
Täytyykö siinä Amiraalin hattu-veneessä taivuttaa vaneria kuumentamalla vai onnistuuko se ihan käsin ja liiman avulla?
Kyllä 4 mm vaneri, josta veneen tein, taipuu tuollaiselle mutkalle ihan vaan taivuttamalla. 6.5 mm vaneri ei luultavasti taipuisi.
Mutta hei, huomaa, että Amiraalin hattu on veneenä huono, sellaista ei kannata tehdä veneilymielessä. Se on lähinnä vitsi, siihen olisi pitänyt vielä laittaa masto ja raakapurjeet ;-)
Miten muuten kanootin pohja? Sinne varmaan kannattais pistää jotain suojaa jos kiviin osuu, minkälaista?
Kyllä se vaneri kanootin pohjassa kestää sellaisenaankin aika lailla kivelleajoakin. Vaneri on sangen vahvaa tavaraa. Jos haluaa sitä vielä vahvistaa, voi pohjaan laminoida lasikuitukankaan epoksilla.
Onko tämän "harjoitus-kilpurin" (a light sculling training boat) pohjan v-muodolla jokin funktio: kallistusvakavuus, suuntavakavuus, rungon jäykistäminen tai helppotekoisuus? Itse mukavuudenhaluisena saattaisin tehdä suoran tai (jäykistämismielessä) hieman (keskellä venettä 2-3 cm) kaarelle taivutetun pohjan.
Lähinnä suuntavakavuus, jäykistäminen ja (kuviteltu?) virtaviivaisuus. Ei ainakaan helppotekoisuus, V-muoto tuottaa paljon lisätyötä. Tasapohja olisi luultavasti melkein yhtä hyvä. Suuntavakavuus vaatisi ehkä jonkinlaisen peräevän.
Aikaisemmin kuvittelin, että vaneriveneitä ei voi edes huvikseen tehdä muusta kuin filmivanerista ja siitäkin vain venekäyttöön tarkoitetusta laadusta. Oletko itse päätynyt "tavalliseen" vaneriin hinta- vai "liimaamisen helppous" syistä ? Ja tiedätkö filmivanerille sopivia liimoja?
Filmivanerista nimenomaan ei tehdä vaneriveneitä, juuri liimaamis- ja maalaamisvaikeuksien takia. Käytännössä on kai niin (joskaan en ole itse asiaa tutkinut), että filmivaneria ei saa luotettavasti liimattua millään liimalla, ellei hio filmiä pois, puupinnalle.
Polyesterihartsi on paljon epoksia halvempaa, eikö sitä voisi sotkea vehnäjauhoihin?
Polyesterihartsissa on muutama ero epoksiin, ja ne erot ovat tässä tapauksessa aika merkitseviä:
Mutta mikäänhän ei estä kokeilemasta vanerinpalasilla ja polyesterillä. Liimaa vanerinpalasia eri kulmassa yhteen ja vääntele niitä rikki, vedessä hyvin uitettuina ja kuivina. Epoksilla liimattuina pala särkyy aina puun puolelta, vanerin kerrosten liimaus pettää tai puu repeää halki.
Kohdassa "Sulkavalaisveneen kuljetusteline" oli komean soutuveneen kuva. Onko tähän piirustuksia saatavana?
Se kuvissa näkyvä vene on "oikean" veneveistäjä Liukkosen tekemä parisoutuvene. Sellaiseen ei tietääkseni ole saatavana piirustuksia, taitavat nuo oikeat veistäjät pitää piirustuksia ammattisalaisuuksina. Ja tietysti syystäkin, heillähän on leipä kiinni siinä.
En ole nähnyt missään täsmälleen tuontyylisen veneen piirustuksia ilmaisjakeluna tai myynnissä. Mutta esim. tämä voisi olla aika lähellä: Katso tältä "Storm Petrel" -nimistä venettä tai eri veneitä tältä Selway-Fisherin sivulta.
Nuo kaikki ovat siis myytäviä piirustuksia.
Haluaisin purjeveneen. Tai vielä oikeammin sellaisen 4-5 metrisen, kevyen ruuhen, jolla voisi soutaa ja vähän purjehtiakin. Netistä löysin Dory-tyyppisiä ratkaisuja, joissa oli nostoköli ja yksi optimistijollasta tutunnäköinen purje. Joissakin taas oli normaalit fokka ja isopurje. Sellainen Dory/Dorette voisi olla sopiva kevään projekti, vai?
Toinen vaihtoehto voisi olla Sarjakuvaveneen vajaalla metrillä pidennetty versio. Kuin venytetty ja turvotettu Optimisti. Tasapohjainen vene vaikuttaa helpommalta tehtävältä, mutta onko se sittenkin liian keikkuva lasten soudettavaksi? Entä jos Sarjakuvaveneen pohjaan pokkaa lievän V:een.
Ensinnäkin on sanottava heti aluksi, että yksi ja sama vene ei voi olla yhtäaikaa hyvä soutuvene ja hyvä purjevene (ja vielä vähemmän hyvä moottorivene). Vaatimukset ovat liian erilaiset sovitettavaksi samaan veneeseen.
Soutuvene saisi mielummin olla pitkä ja kapeahko. Jos purjeveneestä tekee samanlaisen, se vaatii painoa köliinsä, jottei siitä tule kovin kiikkerää, ja silloin nostoköli ei oikein käy. Siksi kevyt, nostokölillä varustettu purjevene yleensä on pikemminkin leveä. Joka taas voi johtaa raskaaseen soutamiseen.
Dory on hyvä soutuvene, mutta purjeveneeksi sen pohja on turhan kapea. Kyllähän niihin purjeita on laitettu, mutta lähinnä se on sitten myötätuulipurje.
Sensijaan Sarjakuvaveneen tapainen vene on purje/soutu-kompromissiksi ehkä niin hyvä kuin voi saada. Ei ihan hyvä kumpanakaan, mutta ei huonokaan. Suosittelisin sitä linjaa.
Leveä ja tasapohjainen vene on nimenomaan vakaa lasten soudettavaksi, kunhan ei mennä isoon aallokkoon. Tasa- ja leveäpohjainen vene ei kallistu helposti vedenpinnan suhteen. Niinpä se on vakaa tyynellä kelillä. Mutta isossa aallokossa se kallistuu veden mukana, jolloin on olemassa kaatumisvaara.
"Merikelpoinen" vene käyttäytyy yleensä juuri toisin. Sellainen vene tuntuu yleensä kiikkerältä tyynellä kelillä, mutta se on yleensä myös sellainen, että kun sitä kallistaa enemmän, se rupeaa vastustamaan kallistamista. Mutta kun vedenpinta kallistuu (iso aalto), tällainen vene ei kallistukaan mukana, vaan kelluu aalloissa kuin sorsa. Dory käyttäytyy juuri näin.
Olen joskus tutustunut kanootin tekemiseen stripper-menetelmällä, jossa käytetään epoksia. Toiset ohjeet opastavat, että rimat tulee pontata ja liittää tiiviisti yhteen. Toiset taas ovat samalla linjalla kuin Sinäkin, että sentin rako ei vielä haittaa, kun käyttää jotakin täyteainetta kuten vehnäjauhoa. Onko tämä lujuus- vai vain ulkonäkökysymys? Jos oikein ymmärsin, Sinä liität kappaleet yhteen suurinpiirtein kohdalleen ja täytät välin epoksilla ja molemmat puolet lasikuitukankangassuikaleella. Nauloja tai ruuveja ei siis tarvitse?
Rimakanootin rimojen ponttauskysymys on ulkonäkö-, vaiva- ja kustannuskysymys. Jos kanootti halutaan jättää puunväriseksi, epoksikittiä ei saa näkyä. Jos kanootti maalataan, kittaaminen on paljon helpompaa kuin puutyö. Kittaamiseen kuluu epoksia. Kumpi on kalliimpaa, epoksi vai rimojen jyrsiminen? Epoksikitti on yleensä vahvempaa kuin puu, joten kitattu on periaatteessa vahvempi, mutta käytännössä tällä ei ole merkitystä.
Jos vaneriveneen haluaisi jättää puun väriseksi, pitäisi siinäkin saumoissa skarpata aika paljon enemmän kuin olen tehnyt. Mutta tässäkin jälleen: kittaaminen on paljon helpompaa ja nopeampaa kuin siisti puutyö.
Nauloja ja ruuveja ei tarvita, paitsi epoksin kuivumisen ajaksi pitämään kappaleita paikoillaan.
Onko Sinulla tiedossa, mistä netistä voisi imuroida (ilmaiseksi?) hankkeeseeni sopivia piirustuksia?
Ilmaiset piirustukset netissä ovat pääsääntöisesti englanninkielisiä. Parempaa neuvoa en oikein voi antaa, kuin että lähde liikkeelle Gavin Atkinin ilmaispiirustuslinkistä. Sieltä löytyy kyllä suunnilleen kaikki ilmaisaineisto. Toinen vaihtoehto ovat tietysti kirjat. Nekin tosin englanninkielisiä. Amazon.com:ista löytyy esim. Philip Bolgerin "Boats with an Open Mind" ja John Gardnerin "Building Classic Small Craft", kummassakin paljon piirustuksia pienistä soutu- ja purjeveneistä.
Miten sitä "Hull":in Offset-taulukkoa luetaan? Asensin ohjelman, mutta en millään keksi, miten se veneen hahmotelma saadaan siirrettyä vanerilevyille.
"Hull":in offset-tulukkoa ei kannata juuri lukea, jos on parempaakin tekemistä ;-)
Vene siirretään vanerille näin:
Olisiko piirustuksia vähän isompaan kanoottiin kuin Amatzonin kanootti?
Laitojen korotus lisäisi tietysti sopivuutta vaativammille vesille. Karkeasti voisi sanoa, että kanoottien laidan korkeus aivan pohjasta pystysuoraan mitattuna on 20-30 cm. Amazonin kanotin laidan korottaminen ihan "tosta vaan" voi olla vähän vaikeaa. Korotus pitäisi saada kokolailla pystysuoraan, ettei kanootti leviäisi paljon (jos se on paljon leveämpi, melominen on vaikeaa).
Mutta Bateau.com tarjoaa ilmaisia piirustuksia korkeampilaitaiseen kanoottiin, Cheap Canoe, se voisi olla parempi lähtökohta.
Ohjeet ovat englanniksi, mutta jos lataat tuon sivun toisen kappaleen alusta "metric"-linkistä piirustukset, niissä on niin paljon kuvia, että tekstiä ei edes tarvitse lukea.
Kannattaisko se Cheap Canoe tehdä paksummasta vanerista kuin 6 mm?
Ei kannattaisi. 6.5 mm on riittävän vahvaa. Paksummasta tulee vaan raskaampi. 4 mm:kin olisi riittävän vahvaa, mutta tahtoo puolestaan olla liian "lerppua".
Miten pitkään epoksi säilyy varastoituna?
Epoksi säilyy kokemuksen mukaan ainakin pari vuotta. Se säilyy paremmin viileässä. Epoksi ei mene sillä tavalla pilalle, että se ei "toimisi". Jos molemmat komponentit tulevat ulos purkista, ne myös toimivat. Olen käyttänyt epoksimaalia, joka oli noin 30 vuotta vanhaa (syksyllä 2002). Sitä täytyi tosin jo ohentaa (asetoonilla), että sai sen siveltyä, mutta se kovettui normaalin tuntuisesti. Toistaiseksi se on pysynyt kiinni vaneriveneen ulkopinnassa.
Epoksinvalmistaja ei tietysti voi suositella yli-ikäisen epoksin käyttöä eikä taata mitään, ja epoksin valmistaja eivät yleensä suosittele epoksin ohentamista. Käyttäjä/kokeilija toimii täysin omalla vastullaan.
Minulle jäi epäselväksi käyttämäsi epoksi. Onko kyseessä epoksihartsi? Mistä olet hankkinut ko. ainetta, ja onko miten kallista? Ei taida ihan joka rautakaupan perusvalikoimaan kuulua.... Itse olen käyttänyt ainoastaan polyesterihartsia, lähinnä veneen paikkauksessa. Onko näillä hartseilla miten suuri ero? Polyesterihartsi tuoksuu ainakin voimakkaasti, joten mikään olohuonerakentaminen ei tule kysymykseen, saattaa tulla vaimoväen kanssa erimielisyyksiä.. :-)
Kyllä, kyseessä on epoksihartsi. Se on periaatteessa samantapaista kuin polyesterihartsi, muutama selvä ero kuitenkin on:
Vaimon kanssa epoksissa aiheuttaa ongelmia se, että epoksi on tavattoman valuvaa ja vähän niinkuin pihkaa. Jos laitat epoksia vähänkin liikaa johonkin muualle kuin aivan vaakasuoralle pinnalle ja käännät selkäsi, se valuu heti lattialle. Se leviää työkaluihin, vaatteisiin, käsiin, lattialle, ovenkahvaan, ovenpieleen... joka paikkaan. Vaikka se kovettuu nopeasti, se kerkiää silti valua ja sutata. Siinä mielessä ihmeaine.
Oleellista on, että epoksi on tarkoitettu venekäyttöön. Käsittääkseni erimerkkisten epoksien välillä ei ole mitään sellaisia laatueroja, joilla olisi mitään merkitystä tällaisessa veneessä. Joka merkistä saa hitaammin ja nopeammin kovettuvaa lajiketta. Kumpaakin voi käyttää. Nopean kanssa ei kyllä saa paljoa ihmetellä.
Hartsiin sekoitetaan täyteainetta sopivan paksuuden aikaansaamiseksi:
Täyteaineena voi käyttää epoksikauppiaiden myymiä täytteitä, mutta itse olen käyttänyt "halpoja vaihtoehtoja": Vehnäjauhotäytteellä seos on "puumaista", puuterimaista puutarhakalkkia käyttämällä kitistä tai liimasta tulee kovaa, sanoisinko "kivimäistä".
Eniten alkoi kiinnostamaan 5,5 m dory. Muutama kysymys vielä ko. veneestä olisi:
Helpoin kasausjärjestys? Jigillä vai ei?
Helpoin kasausjärjestys on:
Jigiä ei tarvitse, koska pohjan ketka on niin pieni. Ei siitä tosin haittaakaan ole.
Asettuuko leveys oikeaksi vai tarvitaanko tukilaudat kuin Portugalilaisjollassa? Jos, niin mitat?
Edelläkirjoitetun perusteella - leveys ei asetu oikeaksi, tarvitaan tukilaudat. Omaani, vähän pienempään, tein keskipenkin kohdalle kaarikehikon - sivulaudat ja penkin alle tukilauta, joka ajoi tukilautojen asiaa (kuva siellä sivulla aika ylhäällä).
Tähän 5.5-metriseen tekisin kolme tällaista kehikkoa, yhden pisteeseen A-D, siihen tulisi samalla keulapenkin tuki, toisen pisteeseen B-E, keskipenkki ja yhden pisteeseen C-F. Vaikka olen piirtänyt peräpenkin hieman taaemmaksi kuin C-F, siirtäisin peräpenkkiä se verran eteenpäin, että se tukeutuisi kehykseen C-F.
Onko sinulla kokemusta pienestäkään perämoottorista Portugalilaisjollan perässä (1-1,5 hv)?
Minulla itselläni ei ole kokemusta perämoottorista k.o. jollasta (Ellei lasketa sitä, kun niitimme rouvan kanssa kaislikkoa. Minä olin viikatteen kanssa keulassa polvillani, rouva huopasi perästä ;-)
Pohjan muodosta voi kuitenkin ennustaa, että jollaa ei saa plaaniin tuollaisella moottorilla. Plaanavan veneen pohjan pitää yleensä olla veneen keskivaiheilta taaksepäin suora (ei siis nouseva, kuten tässä jollassa) ja pohja ei saa kaventua, vaan sen pitää olla suunnilleen tasalevyinen leveimmästä kohdasta taaksepäin, tai leventyä ihan vähän.
Pienellä moottorilla jolla kulkee siis yhtä kovaa (tai yhtä hitaasti), kuin kovasti soutamalla. Jos hanaa antaa lisää, vauhti ei nouse, mutta jollan keula nousee kohti taivaita.
Olen monesti ihmetellyt, minne katosi omaehtoinen kevytvenepurjehdus tästä tuhansien järvien maasta, jonne se kuitenkin sopisi loistavasti. Lienevätkö syynä liian kilpailuorientoituneet pursiseurat, jotka ohjaavat nuorison ratapurjehduksen pariin, jolloin hommasta väkisinkin tulee välineurheilua?
Olen itsekin paljon ajatellut tuota "hauskaapitävän pienveneilyn" vähentymistä, ja itse asiassa aikanaan aloin kirjoittaa sivujanikin vähän "vastaliike" mielessä.
Veneenrakentelun vähenemiseen vaikuttavat varmasti ainakin:
Purjevenekilpailu on varmaan turmellut sunnittelukulttuuria muutenkin. Olen lukenut voimakasta kritiikkiä nykyistä masto- ja purjekulttuuria kohtaan. Hirveällä vaijerinipulla tuetulla ylikorkealla alumiiniprofiililla ja eksoottisista avaruuskankaista tehdyillä purjeilla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mitä 90 % purjehtijoista oikeasti tarvitsisi.
Kun tuota epoksi-soossia pitäisi käyttää, niin mistä sitä kaikkein näppärimmin ja halvimmalla saisi? Ja miten olet itse sekoittanut siihen tuon täyteaineen (jona ilmeisesti vehnäjauhoja olet käyttänyt)... Siis se sekoitussuhde?
Linkkiosastolta löytyy epoksin toimittajia. Jos niitä löytyy lisää, lisäilen sinne sitä mukaa.
Täyteaineen määrästä on vaikea antaa sekoitussuhdetta, koska epoksihartsi on luonteeltaan lähinnä siirappia ja jauho jauhoa. Kunhan kokeilet ensimmäisen kerran hartsia, huomaat että et todellakaan tahdo ruveta mittailemaan tai punnitsemaan sitä.
Käytännössä "puuro" sekoitetaan siten, että hartsia sekoitetaan ensin pari desilitraa, siihen sitten jauhoa vähän kerrallaan, kunnes koostumus on sopivaa. Aika pian oppii pääsemään "heittämällä" lähelle sopivaa lopputulosta.
Täytepuuron tulisi olla konsistenssiltaan "pähkinävoin kaltaista". Alkuun puuro tahtoo jäädä yleensä liian löysäksi, jolloin se valuu.
Portugalilaisjollaa pykätessä pitää taivuttaa pohja kylkien päälle ja ruuvata se kiinni. Onnistuuko se varmasti näin? Kyljethän kuitenkin ovat melko lailla kulmassa suoraan pohjaan nähden.
Pohjan ruuvaaminen kylkivanerin reunaan onnistuu kyllä, kunhan tähtäät ruuvin vinoon niin, että se menee sivun suuntaisesti. Tai ainakin se onnistui minun prototyypissäni :-)
Ei haittaa, vaikka ruuvi tulisi jossain vähän uloskin vanerin kyljestä. Ruuvit poistetaan ja pinta korjataan liiman ensin kovetuttua.
Voihan sen pohjalevyn tietysti kiinnittää puupalikoilla ja ruuveilla, kuten tein joissain muissa veneissä. Pelkät ruuvit vaan ovat yksinkertaisemmat.
Muutama kysymystä olisi portugalilaisvsikutteisesta jollasta joihin en löydä vastausta sivuiltasi.
Materiaali: Minkä paksuista vaneria? Koivu / havu?
Portugalilaisjollassa käytin itse 6.5 mm koivuvaneria. Se on yleensä sopiva materiaali noin alle 5 m pitkiin veneisiin. Koivuvanerin etuna on siisti ja sileä pinta sekä vahvuus, haittana taas paino.
9 mm havuvaneri voisi myös käydä. Havuvanerin pinta on yleensä paljon epätasaisemapaa kuin koivuvanerin, joten ainakin jos aiot maalata veeneen, joudut tekemään paljon enemmän työtä yhtä siistiin lopputulokseen kuin koivulla. 9 mm havu painaa suunnilleen saman kuin 6.5 mm koivu. Paksumman vanerin taipumisesta tarvittaville kaarille ei myöskään voi olla varma kokeilematta asiaa.
Suosittelisin 6.5 mm koivua.
Perälauta: Miksi perälauta on 340 mm korkea kun laidat ovat perästä ilmeisesti hieman yli 360 mm? (360 mm alareunasta ja viisto leikkaus 80 mm siitä levyn sisäsuuntaan?)
Ota huomioon, että perälaudan ja laidan korkeudet eivät kohtaa, vaan niiden viistot päät. Viiston osan pituus ei ole sama kuin osan korkeus. Poisleikattava pala perälaudassa on suorakulmainen kolmio, ja kyljessäkin riittävällä tarkkuudella, jotta viiston osan pituuden voi laskea Pythagoraan lauseella.
Perälaudan viiston osan pituus = neliöjuuri ( 340 toiseen + 150 toiseen ) = 371 mm Kyljen viiston osan pituus = neliöjuuri ( 360 toiseen + 80 toiseen ) = 369 mm
Parin millin erolla ei ole mitään merkitystä tässä.
Ruuvit ilmeisesti jätetään tässä veneessä paikalleen? Käykö kipsilevyruuvit, tai muita ohuita noin 35 mm pitkiä ruuveja?
Ruuveja ei kannata jättää paikoilleen. Ne voisi periaatteessa jättää, mutta levyjen liimaamisen jälkeen kulmat kannattaa pyöristää, ja ruuvit olisivat tässä tiellä.
Kipsilevyruuvit käyvät hyvin. Jos ruuvataan suoraan vanerin laitaan ruuvit saisivat kyllä olla ohuempia ja lyhempiä.
Suurin piirtein minkä paksuista tuosta epoksi vehnäjauho kitistä tehdään? Sekoitussuhde about?
Sekoitussuhdettaa on vaikea antaa, koska toinen on "siirappia", toinen jauhoa. Lopputuloksen pitäisi olla "pähkinävoin kaltaista". Paksuntamaton epoksi on kuin siirappia. Puu puuta vastaa liimattaessa käytetään noin ketsupin vahvuiseksi paksunnettua. Jos liimataan puu puuta vasten, mutta välissä on rakoa, joka pitää täyttää, käytetään majoneesin vahvuista seosta. Kittaamiseen pähkinävoin kaltaista.
Opit kyllä oikean seoksen nopeasti. Alkuun seoksesta tuppaa tulemaan hieman liian löysää, ja silloin se valuu pois saumasta.
Puhut sivuillasi myös rakennusliimojen (SikaFlex 11FC) käyttämisestä. Voisiko tämänkin jollan siis rakentaa sellaisella epoxin sijaan?
Rakennusliimat toimivat parhaiten kun liimataan selkeästi puuta vasten puuta. Näissä ohjeissa liimataan vanerin reunaa vanerin reunaan kulmittain, tässä epoksi on selvästi parempaa. Rakennusliimaa voisi käyttää mainiosti, jos liimaisi vanerin reunat rimoille, kuten 50 vuotta sitten tehtiin.
Kustannusarvio valmiiksi maalatuksi asti jos tekee vain yhden veneen?
Tarvikkeiden hinnat vaihtelevat kovasti, tässä eräs arvaus:
Epoksia, lasikuitua, maalia ja vaneriakin jää yleensä yli, joten toisen veneen
tekeminen on yleensä selvästi halvempaa kuin ensimmäisen.
Kynnysraha on maksettava ;-)
Ajattelinkin palauttaa mieliin Ateenan olympialaisissa olleen "paperiveneen" jolla nuori poika ajeli avajaisseremonian aikana pitkin vettä. Kyse ei ollut oikeasta veneestä koska vettäkään ei ollut kuin joitakin senttejä.
Haluaisin tietää, mikäli tuollaisen kelluvana versiona, valmistaminen on mahdollista? Ihan vain mielenkiinnosta kysyn, toisaalta haluaisin päästä näkemään kelluvan "paperiveneen".
Kyllähän tuollaisen "paperiveneen" tekisi helposti vanerista. Jos lähtisin tuollaista tekemään, etsisin ensin silmää miellyttävän taitteluohjeen jostain lasten askartelukirjasta, sitten taittelisin mallin paperista. Tuollaisen "veneen" kuvaaminen suunnitteluohjelmalla olisi mielestäni turhaa hienostelua.
Sitten leikkaisin paperimallista irti yhden kappaleen jokaista erilaista tarvittavaa palaa. Mittaisin palat, suurentaisin mitat vastaamaan halutun kokoista venettä ja siirtäisin mitat vanerille.
Tuossa lähettämässäsi kuvassa itse veneen runko muodostuu neljästä samanlaisesta "keulapalasta", neljästä samanlaisesta "kylkipalasta", todennäköisesti tasaisesta pohjasta, ja sisäosan neljästä samanlaisesta palasta tehdystä koristetöttöröstä (joka itse veneen kannalta on tarpeeton).
Vene on todennäköiseti tehty juuri vanerista, laidan sisäpuolella näkyy jäykisterima.
Toisaalta, kyllä oikeita veneitä voi tehdä myös paperista. 1800-luvun loppupuolella ei ollut lasi- yms. kuituja, niinpä esim. kilpasoutuveneitä tehtiin paperista. Voi kuulostaa ensialkuun naurettavalta, mutta ei ole. Paperi on vahvaa (sehän on periaatteessa samaa tavaraa kuin puu) ja taipuisaa. Siitä voi laminoida kaarevia rakenteita siinä kuin muistakin kuiduista.
Ongelmana on lähinnä paperin olematon kosteudenkestävyys. Pinnoitteen täytyy olla hyvä ja pysyä ehjänä.
Jos kiinnostaa, lue lisää täältä.
Olen 11-vuotias, mistä veneestä minun kannattaisi aloittaa? Olen puuhastellut ennenkin veneitten kanssa koska minulla on optimistijolla. Joten en luulisi veneen rakennuksen olevan minulle ongelma. Ajattelin rakentaa Pikkuruista Aurayn ruuhen. Onko se hyvä vene minun ikäiselleni?
"Pikkuruinen Aurayn ruuhi" olisi varmasti hyvä lähtökohta.
"Portugalilaistyylinen jolla" ehkä vielä hivenen parempi. Siinä yhtyvät minun mielestäni ehkä parhaiten rakentamisen helppous, ulkonäkö ja käyttökelpoisuus veneenä.
Aurayn ruuhessa täytyy mitata kaarevia linjoja ja jatkaa kyljet, Potugalilaisjollassa mitataan vain suoria kappaleita, pohjan kaarevat laidat piirretään kylkien mukaan.
Ja koska Portugalilaisjolla on hieman isompi, on se selvästi käyttökelpoisempi. Jopa kahdelle hengelle.
Mutta jos teet Aurayn, tee se 6.5 mm vanerista, älä 4 mm vanerista niinkuin minä tein. Nelimillinen on aika hankalaa käsitellä, se on vähän liian "lerppua", vaikea saada veneen osat suoraan.
Kiinnostuin tuosta 5.5 dorystä, olisko siihen saatavissa rakennekuvia/kaaritaulukkoa? Eikös tämä kuitenkin tarvitse kaaret/rakennustuet, että sen saa kasattua oikeaan muotoon?
Käytännössä tällaisessa veneessä ei tarvita kaaria rakennusvaiheessa.
Vene tehdään karkeasti ottaen näin:
Siis vanerikappaleiden muoto määrää veneen muodon. Tukikaaret laitetaan lopuksi valmiin veneen mukaan, joten niiden mittoja ei tarvitse tietää.
Tällainen veneenrakennustapa saattaa tuntua "oikaisulta" perinteiseen tapaan verrattuna, mutta se on nopea ja toimii.