Tämän veneen rakennusselostus kannattaa lukea heti ensimmäiseksi, koska siinä esitetään lyhyesti ne periaatteet, joita käytetään kaikissa muissakin näillä sivuilla esitellyissä veneissä.
Ruuhi on yksinkertainen, mutta ei kuitenkaan mikään onneton. Materiaalimenekkiinsä ja etenkin rakentamisvaivaansa nähden sangen kantavakin.
Ruuhesta tulee hyvin samankaltainen kuin T.I.Itkosen teoksessaan Suomen ruuhet (Kansantieteellinen arkisto 5) kuvaama laatikkoruuhi Alavudelta. Hieman pienempi, tosin.
Valmiin veneen pituus on 2.2 m, suurin leveys 80 cm. 100 kg kokonaiskuormalla varalaita on 20 cm. Vene haukkaa vettä vasta noin 400 kg kuormalla, joten kuormitusvaraa on jonkin verran.
Nykypäivän pienen vaneriveneen rakentamiseen ei todellakaan tarvita paljoa materiaaleja eikä mahtavaa työkaluvarustusta.
![]() |
Rungon materiaali:
"Mutta 12 mm vaneri on paksua ja raskasta! Kaikki muut pienet veneet
tehdään 4 tai 6.5 mm levystä. Miksei tätä?" kuulen kysyttävän. Tottakai tämänkin veneen voi rakentaa ohuemmasta vanerista, mutta siinä tapauksessa se vaatii vähintään 21 mm x 21 mm mäntyisen parraslistan ympärilleen. |
![]() |
Rakennusjigin materiaali:
Mitkään näistä mitoista eivät ole kriittisiä, tässä ei ole kyse rakettiteknologiasta.
"Onko pakko rakentaa jigi? Eihän se ole yksinkertaista!"
kuulen taas kysyttävän. |
![]() |
Tarvittavat työkalut:
|
Siinä se, eikun töihin!
![]() |
Merkkaa ja sahaa 20 cm viipale vanerilevyn toisesta päästä. |
![]() |
Merkka ja sahaa veneen perä- ja keulalaudat tästä levyviipaleesta. Mitat reunasta lukien 5 cm - 53.3 cm - 63.5. |
![]() |
Merkkaa ison levyn molempiin päihin jako 34.3 cm - 53.3 cm 34.3 cm ja merkkaa pitkiin sivuihin niiden keskikohta. |
![]() |
Merkkaa perälaudan korkeus levyn pitkän sivun keskelle. |
![]() |
Yhdistä päätyjen pisteet ja pitkien laitojen "perälautapisteet" suorilla viivoilla. |
![]() |
Ruuvaa tilapäisesti kolme ruuvia levyyn. Kaksi levyn päihin, suorien viivojen ulkopäihin, yksi keskelle. Siten, että kun jännität taipuisan riman ruuvien välille, väli rimasta viivojen risteykseen on 2.5 cm. |
![]() |
Merkkaa tulevan veneen pohjan reunakaari vaneriin riman laidan mukaisesti. Pysy koko ajan levyn keskustan puolella suoraa viivaa. |
![]() |
Sahaa levy kahteen osaan piirtämääsi kaarta pitkin. Ei kannata edes harkita sähköisen pistosahan käyttöä. Tavallisella käsisahalla voi aivan hyvin sahata näin loivan kaaren. Sitäpaitsi sekä kaaresta että sahausjäljestä tulee yleensä tasaisempi käsisahalla. Piirrä pohjalevyn toinen laitakaari irtisahattu laita sapluunana. |
![]() |
Veneen pohja on nyt valmis. Katkaise seuraavaksi sivut keskeltä... |
![]() |
...ja asettele palat uudelleen. |
![]() |
Piirrä laitoihin kaari käyttäen tällä kertaa pohjan reunakaarta sapluunana. |
![]() |
Sahaa sivukappaleiden kaari. |
![]() |
Ruuvaa 18 kakkoskakkosen pätkää pohjalevyn reunaan, aivan reunaan, noin 30 cm etäisyydelle toisistaan. "Palikkapuolesta" tulee veneen sisäpuoli, ruuvipuolesta ulkopuoli. Vanerilevyn puolet voivat olla erilaatuiset. Mieti tässä vaiheessa, haluatko paremman pinnan veneen sisä- vai ulkopuolelle. Tämä on nähdäkseni puhdas makuasia. |
![]() |
Pohja kannattaa asentaa jigiin tässä vaiheessa. Se on näin
poissa tieltä ja saa hiukan esijännitystä kaarevuuteensa. |
![]() |
Taivuta pohjan päät ylös kahden kakkosnelospätkän avulla. |
![]() |
Ruuvaa jäljelläolevat neljä kakkoskakkosen palaa perä- ja keulalaudan yläkulmiin. |
![]() |
Ruuvaa perä- ja keulalaudat pohjan päiden palikoihin. |
![]() |
Yhdistä sivujen kappaleet liimatuilla tukikappaleilla. Tukikappaleiden pitäisi olla kymmenkunta senttiä leveät. Suojaa sauman ulkopuoli ilmastointiteipillä tai muovikassin suikaleella ja ruuvaa sisäpuolelta laudankappaletta vasten. |
![]() |
Ruuvaa sivut ensin kiinni perälaudan yläkulmapalikoihin. Ja sitten keulalaudan. |
![]() |
Etene sitten sivuja pitkin, vuorotellen puolelta toiselle ruuvi kerrallaan. Jos ruuvaat koko toisen sivun yhteen mittaan, saat melko varmasti aikaan toispuolisen, vinon veneen. Jos pohjan taivutus ei tunnu istuvan sivujen alalaidan kaarevuuteen siirrä kakkosnelosen paloja pohjan alla suuntaan tai toiseen. Ilman tätä yksinkertaista jigiä joutuisit taivuttamaan sekä pohjaa että sivuja samanaikaisesti, ja siitä ei tulisi kuin hammasten kiristystä. |
![]() |
Jos päivä näkyy läpi saumasta, ei hätää. Sentin rakokaan ei vielä merkitse katastrofia. Tiivistä sauma sisäpuolelta ilmastointiteipillä. Sauma täytetään seuraavaksi liimalla ulkopuolelta, eikä liiman ole tarkoitus valua saumasta veneen sisäpuolelle. |
![]() |
Sauman periaate.
|
![]() |
Käännä vene ylösalaisin. Kostuta saumat levittämällä niihin epoksia pienellä pensselillä. Täytä sauma paksunnetulla epoksilla. Peitä sauma lasikuitunauhalla ja kostuta nauha paksuntamattomalla epoksilla. Mutta älä peitä ruuvien kantoja epoksilla. Ruuvit irroitetaan myöhemmin. Irroittaminen on huomattavasti helpompaa, jos ruuveja ei tarvitse kaivaa epoksin alta ;-) |
Ensimmäisen päivän työrupeama päättyy tähän. Alle kolmessa tunnissa lopputulos alkaa näyttää veneeltä.
Tästä ei voi jatkaa ennenkuin epoksi on kovettunut. Siis odota seuraavaan päivään.
Seuraava päivä.
![]() |
Poista kaikki ruuvit ulkopuolelta. Käännä vene oikein päin. Poista kaikki palikat, ilmastointiteippi, sivujen jatkotukikappaleiden ruuvit, pohjan läpi menevät pitkät ruuvit ja niiden prikkalauta. Hio vene, pyöristä reunat. Tuki kaikki ruuvinreijät paksunnetulla epoksilla. Liimaa veneen kulmiin, sisäpuolelle, kolmiomaiset vahvikekappaleet. Minimivahvikkeina voi käyttää perä- ja keulalautakappaleesta ylijääneitä pieniä kolmioita. Kostuta saumojen sisäpuoli paksuntamattomalla epoksilla, pyöristä sauman sisänurkka paksunnetulla epoksikitillä ja viimeistele sauma lasikuitunauhalla kuten teit ulkopuolellekin. |
![]() |
Nyt sauma näyttää tällaiselta:
|
Ruuhi puuvalmiina alle viidessä tunnissa tehollista työaikaa.
Anna epoksin kovettua ennen maalaamista. Tätä prototyyppiä en nyt kuitenkaan maalaa, käsittelen vain pellavaöljyllä. Nopea vesillepääsy tähtäimessä.
Vene kannattaa kuitenkin maalata hyvin. Vanerivene kestää vuosia, kunhan se on maalattu hyvin ja kaikki vanerin reunat on suojattu niin, ettei vesi pääse vanerin sisään.
![]() |
|
Rt (violetti käyrä) = kokonaisvastus
Rv (punainen käyrä) = hankausvastus (kitka)
Rw (sininen käyrä) = aallonmuodostusvastus
Rh (vaaleansininen käyrä) = perälaudan aiheuttama vastus
Nopeusasteikko = 4.0 m/s = 14.4 km/h = 7.8 solmua
Tällaisen laatikkoruuhen ulkonäköä voisi parantaa huomattavasti ja yksinkertaisesti, näin jälkikäteen ajatellen, kallistamalla perä- ja keulalautoja. Keulaa ulospäin, perää sisäänpäin. Ainoa ero ylläesitettyyn on sivukappaleiden sahaus kahtia. Ei suoraan, kuten yllä, vaan vinosti.
Kappaleet sahataan vanerilevystä tämän piirroksen mukaan.
Mustat numerot ovat perusmittoja, siniset mitat osoittavat keskikohtia. Numeroarvot eivät ole oleellisia, vaan se, että mitat ovat pareittain yhtäsuuria. Punaiset mitat mitataan perä- ja keulalaudoilla.
Mustia viivoja pitkin sahataan. Punaiset ovat apuviivoja. Niiden tilalle piirretään todelliset kaarevat viivat kuten yllä on neuvottu.
![]() |
Ruuhi tuntuu kohtuullisen vakaalta. Se on niin leveä, että melan sijaan airot voisivat olla oikeampi liikutteluvoima. Veneeseen pitäisi siis rakentaa vielä hankaimet ja penkki... |
![]() |
Näin paljon voi 90 kg kuormaa siirtää veneen pituussuunnassa. |
![]() |
Varalaita hiukan reilun sadan kilon kokonaiskuormalla on juuri keulalaudan korkuinen. |
Hintaan ja rakentamisen vaivaan nähden kohtuullinen vene!
Kaipaa vain maalia, penkkiä ja hankaimia!