Dory


Mikä dory on?
5.5 m dory
5.9 m dory





Takaisin pääsivulle.

Mikä dory on?

Dory on tasapohjainen vene, jonka kyljet ja pohja on laudoitettu pitkittäin, ja jossa ei ole köliä.

Määritelmä ei ole kovin rajaava, ja niinpä varsin monenlaisia veneitä kutsutaan doryiksi. Yleisimmin doryksi kutsuttu ja mielletty venetyyppi on niinsanottu "banks dory", muista tyypeistä ei ehkä ole tarpeen tässä puhuakaan.

Perinteisesti doryn pohja laudoitettiin noin tuuman paksuisesta mäntylaudasta tasasaumaisena ja kyljet hieman ohuemmasta laudasta limisaumaisena. Kaarina käytettiin suorasta tuuma kertaa kaksi tammilaudasta niitattuja kolmiosaisia kaaria. Nykyään doryt tehdään pääsääntöisesti vanerista, mikä käykin mainiosti, koska doryn kyljet ja pohja jo perinteisestikin olivat tasaisia. Vanerirakenne ei muuta perinteisiä muotoja mitenkään.

Doryn historia juontaa juurensa Italiasta (gondolitkin ovat tasapohjaisia), Espanjasta, Portugalista ja Ranskasta. Ainakin. Ranskan ja Portugalin rannikolla näkee tällaisia veneitä vieläkin jatkuvasti, ja ainakin Portugalin kalastuslaivasto on käyttänyt doryjä 1900-luvulle asti.

1700-luvulla ranskalaiset veivät doryn Pohjois-Amerikkaan. 1800- ja 1900-luvuilla doryjä tuotettiin tuhansittain Pohjois-Amerikan itärannikon kalastuslaivastojen tarpeisiin. "Banks dory" oli ensimmäinen varsinainen teollisuusmassatuotantovene. Nimensä se on saanut käyttöpaikastaan: kalastuslaivastot kalastivat turskaa "Grand Banks" -matalikolla.

Doryjen penkit olivat irrotettavat, joten veneet voitiin kasata pinoihin isomman kalastusaluksen kannelle. Aamulla veneet nostettiin pinoista veteen, kalastajat hajaantuivat kalastamaan päiväksi lähialueelle ja palasivat illalla saaliineen kalastusalukselle, jonka kannelle doryt nostettiin takaisin pinoihin yöksi.

On selvää, että tällainen käyttö on veneelle rankaa, veneen kestoikä oli tässä ympäristössä enintään parin vuoden luokkaa. Veneitä jouduttiin uusimaan usein, joten neljästä suorasta kappaleesta valmistetun doryn rakentamisen nopeus ja halpuus nousivat arvoonsa.

Ei dory ole levinnyt maailmalle pelkän edullisuutensa ansiosta. Se on myös hyvin merikelpoinen. Merikelpoiselle veneelle tyypillisesti se tuntuu kevyesti kuormattuna kiikkerältä, mutta vakavoituu lisättäessä kuormaa (turskia ;-), eikä kallistele juurikaan isossakaan aallokossa.

Hyvänä osoituksena doryn merikelpoisuudesta käy ensimmäinen 1900-luvulla suoritettu Atlantinylisoutu. Vuonna 1966 englantilaiset John Ridgway ja Chay Blyth soutivat kuusimetrisellä doryllä Atlantin yli 92 päivässä. (He eivät olleet ensimmäisiä kautta aikojen. Kaksi norjalaista souti Atlantin yli jo vuonna 1896.)

Sittemmin valtamerien yli soutua on harrastettu kilpa- ja huvimielessä doryillä ja varsinaisilla kilpaveneillä. Suomalaisia ei valtamerisoutajien joukossa ole yhtään, Partalansaari taitaa olla meille tarpeeksi.

Dory sopii suomalaiseen järvimaisemaankin. Ylläkuvattu dory on 4.8 metrinen.




Sivun alkuun.
Takaisin pääsivulle.

5.5 m dory

Tämä dory on 5.5 m pitkä, 1.2 m leveä "banks dory".


Tämän doryn suunnittelussa on noudatettu ajatusta "mahdollisimman paljon venettä kolmesta vanerilevystä". Ja toisaalta pyritty siihen, että sitä voisi soutaa yksin, kaksin tai kolmin, ja vene olisi tasapainoinen kaikilla kolmella kuormavaihtoehdolla.



Kyljet sahataan kahdesta 6.5 tai 9 mm vanerilevystä periaatteessa näin. Kumpaankin kylkeen tulee kaksi puskusaumaa, jotka voi tehdä sisäpuolisilla 10 cm leveillä tukipaloilla tai molempien pintojen lasikuitunauhoittamisella. Ylläolevasa kuvassa saumat on tehty nimenomaan lasikuitunauhoilla.


Kylkien mitat:


Pohja ja perälauta sahataan kolmannesta levystä. Levy voi olla 6.5, 9 tai 12 mm vaneria, kuitenkin vähintään kylkien paksuista. 6.5 mm vaneri on jo riittävän vahvaa, paksummasta levystä saadaan vahvempi mutta painavampi vene. Perälauta laminoidaan kahdesta vanerikerroksesta.


Pohjan ja perälaudan mitat. Pohja on symmetrinen pituussuunnassakin, joten samat mitat pätevät keulaan ja perään. Pohjaa ei kuitenkaan kannattane tehdä mittojen mukaan, vaan kyljet kannattaa sahata ensin, asettaa kylkien väliset etäisyydet alempana löytyvän kuvan perusteella, ja piirtää sitten pohjan muoto kylkien kaaria vastaavaksi. Samalla tavalla kuin on tehty Porugalilaisvaikutteisen jollan rakentamisen yhteydessä.


Kylkikappaleiden ylälaita on suora, vanerilevyn tehdaslaita. Koska kyljen ylälaita on suora, tarvitsee partaan taipua vain yhdessä tasossa.

Tähän veneeseen on tarkoitus asentaa kolme penkkiä: kaksi soutupenkkiä ja peräpenkki. Yksinsoutaja soutaa keskipenkiltä. Yhden matkustajan kanssa soutaja soutaa etupenkiltä. Etu- ja peräpenkkien paikat on suunniteltu silmälläpitäen 90 kg painoista soutajaa ja 65 kg matkustajaa. Jos matkustaja on painavampi, voisi peräpenkki olla vastaavasti edempänä.


Soutupenkkien paikat on valittu siten, että hankainten väli partaasta toiseen molemmilla penkeillä on kutakuinkin sama.
Allaolevaan piirustukseen on merkitty veneen partaan sisäleveydet pisteissä A, B ja C, samoin kuin pohjan sisäleveydet pisteissä D, E ja F. Kylkilevyjen etäisyys toisistaan asetetaan näissä pisteissä.




5.5 m doryn vastuskäyrät 150 kg:n kokonaiskuormalla

Rt (violetti käyrä) = kokonaisvastus
Rv (punainen käyrä) = hankausvastus (kitka)
Rw (sininen käyrä) = aallonmuodostusvastus
Rh (vaaleansininen käyrä) = perälaudan aiheuttama vastus
Nopeusasteikko = 4.0 m/s = 14.4 km/h = 7.8 solmua



Sivun alkuun.
Takaisin pääsivulle.

5.9 m dory

Tämä dory puolestaan on 5.9 m pitkä, 1.6 m leveä "banks dory". Selvästi isompi kuin ylläesitetty dory. Tämankokoista doryä käsittelelmään tarvitaan yleensä jo kaksi soutajaa, ainakin rankemmissa meriolosuhteissa. Toisaalta, tällaisen veneen ei pitäisi hävitä merikelpoisuudessa juuri millekään toiselle soutuveneelle.


Käyttötarkoituksesta riippuen penkkejä voisi asentaa kolmesta viiteen.

Kylkiin tarvitaan viisi levyä 12 mm vaneria.


Kylkien mitat. Keulan voi leikata kahdella eri tavalla:


Pohjan ja perälaudan mitat:


Matalakeulaisen version muotokehysten paikat.


Ja korkeakeulaisen version vastaavat mitat.


Muotokehysten parrasleveydet.


Muotokehysten paikat suoralla kylkilevyllä.




5.9 m doryn vastuskäyrät 180 kg:n kokonaiskuormalla

Rt (violetti käyrä) = kokonaisvastus
Rv (punainen käyrä) = hankausvastus (kitka)
Rw (sininen käyrä) = aallonmuodostusvastus
Rh (vaaleansininen käyrä) = perälaudan aiheuttama vastus
Nopeusasteikko = 4.0 m/s = 14.4 km/h = 7.8 solmua



Sivun alkuun.
Takaisin pääsivulle.