Hyvä nyrkkisääntö: kun rutikuiva puu kastuu likomäräksi, se turpoaa vuosirenkaiden suunnassa 8 %, rungon säteen suunnassa (sydämestä pintaa kohti) 4 % ja pituussuunnassa ei oleenkaan. Ja kutistuu vastaavasti kuivuessaan.
Puun kosteuskäyttäytyminen on tärkein puurakenteisiin vaikuttava puun ominaisuus, joka pitää ymmärtää ymmärtääkseen minkälaisia puurakenteiden pitää olla.
Puu turpoaa, koska kuituputkenpätkien seinämät imevät vettä ja turpoavat.
|
Hyvä nyrkkisääntö: kun rutikuiva puu kastuu likomäräksi, se turpoaa vuosirenkaiden suunnassa 8 %, rungon säteen suunnassa (sydämestä pintaa kohti) 4 % ja pituussuunnassa ei oleenkaan. Ja kutistuu vastaavasti kuivuessaan. |
Nämä prosentit riippuvat puulajista ja puuyksilöstä, mutta ovat hyviä nyrkkisääntöjä.
Turpoaminen on erisuuruista eri suuntiin, koska kuituputkenpätkien seinämät ovat eri suuntiin eri paksuisia.
Käytännössä puu on harvoin rutikuivaa tai likomärkää, vaan jotain siltä väliltä. Turpoamisen ja kutistumisen määrä on samaten jotain siltä väliltä.
 |
Lämpimässä sisätilassa 40 cm syvä keittiötuolin istuin on elänyt vajaan sentin, siis noin 2 %. Istuin on liimattu kehykseensä vain takalaidastaan (kuvassa ylhäällä). Etulaidasta se on kiinnitetty "kynsillä", jotka sallivat istuinlevyn elämisen. Eläminen näkyy levyn alapinnassa hankaumajälkenä (punainen nuoli). |
 |
Peilioven 60 cm korkea peili on elänyt reilun sentin, taas noin 2 %. Ovi on maalattu kesän lopussa (korkea ilmakosteus), jolloin peli on ollut suurimmassa mitassaan. Kuva on otettu talven lopussa (matala ilmankosteus), jolloin peili on kuivunut ja kutistunut pienimpään mittaansa. Paljastaen vanhan punaisen maalin. |
 |
Puulattian rakojen mittaaminen antaa samansuuntaisen tuloksen: Tämä johtuu siis siitä, että kesällä ilmankosteus on suuri, talvella matala. |
Veneessä puuta kostuttaa paitsi ilmankosteus, myös se "uimaelementti". Tästä ei voi vielä päätellä mitään veneen puiden mittavaihtelusta. Kosteuden vaihtelu on se, joka ratkaisee, ei kosteuden absoluuttinen määrä. Puu, joka pysyy aina märkänä, pysyy aina samassa mitassa.
 |
Vuosirenkaiden suuntaisesti sahatun laudan voi odottaa elävän leveyssuunnassan enintään 8 %. |
 |
Kun taas säteettäisesti sahattu lauta elää enintään 4 %. Perinteisesti venelaudat sahattiin näin, mutta lautatarhasta tällaista lautaa ei löydy, koska sahaustapa ei nykyajattelun mukaan ole "taloudellinen". |
 |
Yleensä laudat eivät ole puhtaasti vuosirenkaan eivätkä puhtaasti säteen suuntaisia, vaan jotain siltä väliltä. |
 |
Tällaisessa laudassa on "vuosirenkaan suuntaa" (enemmän turpoavaa) enemmän toisella pinnalla. Niinpä lauta turvotessaan myös kaartuu kuperaksi. Toinen pinta turpoaa enemmän, toinen vähemmän. |
Kupertumisen takia puu, joka kiinnitetään laidoistaan, pitäisi kiinnittää pintapuoli ulospäin.
Vastaavasti puu, joka kiinnitetään vain keskeltä, pitäisi kiinnittää sydänpuoli ulospäin.